Suositeltu

Työpajoissa muotoiltiin yhdessä omaa ja yhteistä brändiä

Blogipostaus osallistavan kyläbrändäysprojektin työpajoista jäi ikävästi syyskiireiden jalkoihin, mutta parempi postata myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä pitkähkö postaus työpajoista ja työkaluja, jotka kuka vaan kehittäjä voi poimia ilmaiseksi käyttöönsä!

Osallistavan kyläbrändäysprojektin yhteisuunnitteluvaihe polkaistiin käyntiin touko-kesäkuussa, kun sekä Rautilassa että Pyhämaassa järjestettiin kaksi kaikille avointa yhteissuunnittelutyöpajaa. Elokuussa järjestettiin vielä työpaja Pyhämaassa lapsille ja nuorille. Kaikkien työpajojen sisältö on suunniteltu keväällä keräämämme kyläymmärrysaineiston pohjalta  erilaisia palvelumuotoilun työkaluja apuna käyttäen.

Työpajat järjestettiin erilaisissa tiloissa – myös sellaisissa, joissa harvoin tulee työpajailtua. Työskentelimme niin kyläkoulun luokkatiloissa, rantasaunan olohuoneessa kuin upeassa hirsikodissa peltoidyllin keskellä. Vaikka usein toivoo, että työpajapaikassa on hyvä esitystekniikka ja näppärästi siirreltävät pöydät sekä riittävästi seinätilaa, onnistuvat työpajat selvästi aivan hyvin myös ilman projektoria tai tietokoneita, kunhan esivalmistelut on tehty hyvin!

Mikä yhteissuunnittelu?

Yhteissuunnittelu (co-design) tarkoittaa nimensä mukaisesti yhdessä suunnittelemista tai muotoilua. Yhteissuunnitteluun kutsutaan mukaan projektin kannalta olennaiset sidosryhmät, tässä tapauksessa alueilla asuvat ja mökkeilevät henkilöt. Tämän projektin yhteissuunnitteluvaihe oli pitkälti pienryhmäpohjaista työpajatyöskentelyä, jonka avulla konkretisoitiin alueiden identiteettiä ja ominaispiirteitä. Vastauksia ei siis anneta valmiina, vaan ne luodaan yhdessä, jolloin lopputulos on kylän oma ja kaikkien yhteinen. Yhdessä tekeminen lisää näkökulmia, ideoita ja moniäänisyyttä sekä parhaimmillaan myös sitoutumista ja merkityksellisyyden tunnetta.

Ensimmäinen työpaja

Ensimmäiseen työpajaan osallistui Pyhämaassa reilu kymmenen henkilöä ja Rautilassa hieman alle kymmenen. Pyhämaan työpaja järjestettiin Pyhämaan alakoululla ja Rautilassa rantasaunalla. Osallistujat saivat tehtäväkseen pohtia kotipaikkaansa persoonana, kehitellä paikkakunnalleen tarinaa ja miettiä aluetta eri aistien kautta.

1. työpajassa käytetyt työkalut

Persoona

Persoona on paljon käytetty palvelumuotoilun työkalu, jota sovelletaan yleensä jonkin palvelun käyttäjä- tai asiakasryhmän kartoittamiseen ja visualisointiin. Persoona tiivistää kerätyn käyttäjä- tai asiakasymmärryksen pohjalta kohderyhmän olennaiset piirteet fiktiiviseksi hahmoksi, johon voi olla helpompi samaistua kuin kasvottomaan kohderyhmään. Persoona-työkalua voidaan kartoittamisen lisäksi käyttää myös keskustelun pohjana, kun kaivataan tutusta asiasta uudenlaista näkökulmaa. Me päätimme käyttää kotipaikkapersoonaa juuri näin, alueen luonteen ja ominaispiirteiden hahmotteluun.

Klikkaa kuvaa ja lataa Kotipaikkapersoona-kanvas (pdf) omaan käyttöösi

Pixar Pitch

Paikkakunnan tarinan kehittely tapahtui tarinallistamistyökalu Pixar Pitchin avulla. Työkalun nimi tulee Pixarin animaatioelokuvien ydinjuonen kulusta. Juoni muodostuu kuudesta lauseesta, jotka kuka tahansa voi täydentää loppuun ja näin kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi tuotteen, palvelun, paikkakunnan tai oman itsensä tarinan.

  1. Olipa kerran…
  2. Joka päivä…
  3. Kunnes eräänä päivänä…
  4. Ja sen vuoksi…
  5. Ja sen vuoksi…
  6. Kunnes lopulta…

Hyödynsimme myös aistihavaintoja paikkakunnan olemuksen sanoittamisessa. Kysymykseen millainen paikkakunta on, voi olla hankala keksiä persoonallista ja kuvaavaa vastausta tyhjästä. Aistihavainnot ovat konkreettisempia ja voivat tuntua helpommilta sanoittaa.

Aistit

  • Miltä kotipaikka tuoksuu?
  • Miltä kotipaikka maistuu?
  • Miltä kotipaikka tuntuu?
  • Miltä kotipaikka kuulostaa?
  • Miltä kotipaikka näyttää? 

Toinen työpaja

Toiseen työpajaan osallistui Pyhämaassa toistakymmentä henkilöä ja Rautilassa hieman alle. Työpajan tavoitteena oli miettiä kotipaikan ihmislähtöisyyttä kahden skenaarion sekä alueen toimintojen kautta.

2. työpajassa käytetyt työkalut

Toimintakartta

Alueen toimintakartta -työkalu suunniteltiin Sitran Maiseman Tarina -julkaisusta löytyvän Maisemakartan avulla.

Olimme ladanneet Google Maps-palvelusta etukäteen Rautilan ja Pyhämaan kartat, joihin työpajalaiset rajasivat ja merkitsivät erilaisia toimintoja seuraavin ohjein:

  • Korostettavat kohdat ja alueet (maamerkit ja nähtävyydet, reunat, rajat)
  • Toiminnalliset alueet
  • Rauhoittumisen ja elpymisen alueet
  • Maisemasta nautiskelun alueet
  • Jotain muuta?
  • Täsmennä merkinnän oheen mikä paikka on, mikä siinä on erityistä

Skenaariotarinat

Olimme valmistelleet tehtävän viitekehykseksi projektin tavoitteisiin liittyvät persoonat sekä skenaariotarinat, joilla tehtävän suuntaa ja tavoitteita taustoitettiin tarinallistamisen keinoin. Sekä Rautilassa että Pyhämaassa ensimmäisen tarinan pääosassa oli perhe, joka halusi muuttaa alueelle. Toisessa tarinassa päähenkilöt olivat alueen lyhytaikaisia vierailijoita: Rautilassa karavaanariperhe ja Pyhämaassa pyöräilevät opiskelijakaverukset. Työpajaan osallistujat mietiskelivät skenaarioita erilaisten kysymysten kautta ja kirjasivat vastauksensa ylös.

Skenaario 1: muutosta haaveileva perhe

  • mitä tietoa perheelle tulisi tarjota, millainen tieto auttaisi heitä
  • miten ja missä kanavissa tieto tavoittaa heidät
  • millaista tietoa tulisi tarjota muille alueelle muutosta haaveileville
  • miten uusia asukkaita voisi auttaa kotiutumaan

Skenaario 2: lyhytaikaiset vierailijat

  • mitä alueen pitäisi kertoa vierailijaporukalla tarjonnastaan
  • miten ja missä kanavissa tieto tavoittaa heidät
  • mikä ajankohta olisi vierailijaporukalle paras saapua alueelle
  • mitä kaikkea heidän pitäisi kokea alueella 

Kolmas työpaja

Kolmansista työpajoista vain Pyhämaan työpaja lopulta toteutui. Rautilan lasten vähäisen määrän ja yleisten järjestelyjen aikana ilmenneiden haasteiden vuoksi Rautilan työpaja päätettiin jättää välistä ja pohtia sikäläisen nuorison osallisuutta brändäysprojektiin tulevissa vaiheissa uudestaan. 

Pyhämaan työpaja järjestettiin yhteistyössä Pyhämaan alakoulun kanssa koulupäivän aikana. Kahdenkymmenenneljän 6–12 -vuotiaan koululaisen voimin pohdimme Pyhämaan ominaispiirteitä ja lapsille tärkeitä näkökulmia erilaisten toiminnallisten ja taiteellisten töiden kautta pienryhmätyöskentelyn merkeissä. Pyhämaan kaikki työpajat järjestettiin alakoulun tiloissa, jotka toimivatkin työpajojen miljöönä mainiosti. Tilassa oli liikuteltavia pöytiä, joiden äärellä pienryhmätyöskentely oli helppoa. 

Työpajan aikana askarreltiin lapsille rakkaita Pyhämaan piirteitä folioveistoksina, toteutettiin kotipaikan tunnelmataulu (tunnetaan myös nimellä mood board, kuvaa ja tekstiä yhdistävä kollaasi) ja taiteiltiin Pyhämaalle oma merkki vaikkapa t-paitaan painettavaksi. Toiminnan ohella keskustelimme kotipaikasta – askartelu onkin oiva tapa avata ajatuksia ja sanoittaa abstraktit asiat konkreettisemmiksi. Se toimii niin lasten kuin aikuistenkin kanssa, vaikka toki noin yleisesti lasten on helpompi ryhtyä toimeen ja heittäytyä tämän tyylisiin tehtäviin kuin aikuisten.  Lapset ottivat brändäystehtävät vastaan täydestä sydämestään ja koko parituntinen työpaja oli varmasti projektin energisin kokoontuminen! 

3. työpajan tehtävät

Folioveistos: Mikä on parasta Pyhämaassa?
Muotoile ryhmäsi kanssa Pyhämaan paras paikka, asia tai vaikkapa ihminen foliosta!

Fiilistaulu: Millainen on Pyhämaan tunnelma? Mikä kuvaa Pyhämaata?
Leikatkaa ryhmänne kanssa saatavilla olevista lehdistä kuvia ja tekstiä. Sommittele ja liimaa ne paperille ryhmäsi kanssa niin että lopputuloksesta tulee taulu tai juliste, joka mielestänne kuvaa Pyhämaata!

Pyhämaa-teeppari: Leikkaa paperi t-paidan muotoiseksi ja piirrä siihen ikioma Pyhämaa-printti.
Mitä värejä siinä olisi? Entä kuvia tai kuvioita? Lukisiko siinä Pyhämaa? Miten?
Lopputulos voi kuvata Pyhämaata ihan miten tahansa!

Kysely Rautilasta ja Pyhämaasta alueella vierailleille

Leader Ravakan Place Branding for Rural Development -hankkeen puitteissa Vehmaan Rautilalle sekä Uudenkaupungin Pyhämaalle rakennetaan brändit. Hanke osallistaa ja haastaa kaikki, joille kylät ovat tuttuja, jakamaan mielikuvansa ja kokemuksensa kylistä.

Tämä kysely on tarkoitettu kaikille niille, jotka eivät asu Rautilassa tai Pyhämaassa vakituisesti.

Vastausaikaa kyselyyn on 8.4.2019. asti. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lähiruokakori. Arvontaa varten tallennetut henkilötiedot poistetaan arvonnan suorittamisen jälkeen.

Jokainen vastaus on arvokas ja auttaa kehitystyössä eteenpäin. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kiitos ajastasi ja avustasi!

Kuka
Mihin ikäryhmään kuulut?  

Alle 20-vuotiaat41-50 v.
21-30 v.51-64 v.
31-40 v.65+ v.

Kotipaikka

VehmaaUusikaupunki
Muu kunta Varsinais-SuomessaMuu kunta Suomessa
Ulkomaat

Perhesuhteet

  • Lapsia taloudessa
  • Aikuistalous
  • Yksineläjä

Koulutustaso

Vielä peruskoulussa Opistotason ammatillinen koulutus
PeruskouluAmmattikorkeakoulu
Ammattikoulu tai -kurssiKorkeakoulu, alemman asteen tutkinto
Lukio tai ylioppilasKorkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto

Työ

TyösuhteessaYrittäjä
MaanviljelijäOpiskelija
TyötönEläkeläinen
OmaishoitajaKotona lapsen/lasten kanssa   
Muu, mikä?

Suhteesi kylään
Mikä on suhteesi kylään?

Olen kylän entinen asukas Vierailen kylässä
Mökkeilen kylässä Työskentelen kylässä
Joku muu, mikä?

Kuinka usein vierailet kylässä?


Mitä kylän palveluita hyödynnät?


Mikäli olet ollut kylän vakituinen asukas, miten kauan asuit kylässä?

vuodesta _____ vuoteen ____


Mitkä ikävaiheet olet elänyt kylässä?

Synnyin kyläänLapsuuden
Teini-iänAikuisena
Eläkeläisenä

Miksi muutit pois kylästä?

Oletko harkinnut muuttoa takaisin?

Kyllä En

Mielikuvasi kylästä
Mitkä ovat kolme ensimmäistä mieleesi tulevaa sanaa, jotka yhdistät kylään:

1.

2.

3.

Mikä kylässä on hyvää?

Luonto ja maisematSijainti
TyöPalvelut
Sosiaaliset verkostotTurvallisuus
Tapahtumat ja aktiviteetitHiljaisuus
TunnelmaJoku muu mikä?
Yhteisöllisyys

Miten kuvailisit kylää muualta tulevalle henkilölle?



Mitkä ovat mielestäsi kylän vahvuudet ja heikkoudet?



Mitkä ovat suosikkipaikkojasi kylässä? Miksi?


Tarina tai muisto kylästä
Jos sinulla on hyvä tarina tai muisto kylästä, voit kirjoittaa sen tähän:

Kirjoita alle yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan

Nimi                Puhelinnumero                Sähköpostiosoite

Branding in Rural Areas -seminaari: Tarinoita ja tuotteita suoraan Suomen maaseudulta

Seminaariväkeä

Leader Ravakka järjesti Branding in Rural Areas -seminaarin 7.5. Novidan auditoriossa Uudessakaupungissa. Paikalla oli lähialueiden asukkaiden ja yrittäjien lisäksi iso joukko latvialaisia ja ruotsalaisia hankekumppaneita Place Branding for Rural Areas -hankkeen tiimoilta.

Alueen hyödyntämisestä markkinoinnissa ja brändäyksessä kuultiin illan aikana monipuolisten esimerkkien kautta.

Ravakan toiminnanjohtajaa Ullaa naurattaa seminaarin alussa

Turku Science Park Oy:n matkailuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Petra Niskanen kertoi Turun seudun matkailusta ja kestävästä turismista. Hän toi esityksessään esiin, että 90% matkailijoista matkustaa luonnon tai kulttuurin ja viihteen perässä.

– Matkailija ei koskaan katso yhtä kaupunkia tai kuntaa, joten alueen on toimittava yhdessä, Niskanen korosti.

ProLocalis-alustan perustaja, maatalousyrittäjä Christos Granqvist kertoi pientuottajien markkinointia ja tuotteiden löydettävyyttä helpottamaan kootusta palvelusta. Kirkkonummelainen Granqvist sanoi, että Suomessa on valtavasti loistavia viljelijöitä, jotka eivät kuitenkaan hallitse markkinointia. Vuosi sitten julkaistulle ProLocalis-alustalle on niin tuottajien kuin kuluttajien mahdollista rekisteröityä ilmaiseksi. Nyt idea kiinnostaa Kaliforniaa myöten.

– Idea tuli hyvin suomalaiseen tapaan saunassa, olut kädessä, hän nauratti kansainvälistä seminaariyleisöä.

Sonja Stenman Uudenkaupungin kaupungilta kävi kertomassa Uudenkaupungin Leader-rahoitteisesta demokatu-projektista, jonka myötä kaupunkiin toteutettiin viime kesänä erilaisia kohtaamis- ja lepopaikkoja ja mm. luotiin uusia aktiviteettejä ja tapahtumia kaupunkilaisia osallistamalla.

Leader Ravakalta perustamistukeakin saaneen Nystad Sauna Companyn Anu Kuikka ja Tanja Harilainen avasivat oman tuoreen yrityksensä tarinaa. Luonnonantimista saunatuotteita valmistava neljän naisen yritys syntyi rakkaudesta saunaan ja suomalaiseen luontoon, nämä ovat vahva osa brändiä. Yritys haluaa tuotteillaan levittää hyvää mieltä.

– Hauskanpito on kiireisessä maailmassa myös tärkeää. Sauna ei ole vain hikeä ja kuumuutta. Se on paikka rentoutua. Se on myös yksi harvoista paikoista, joihin puhelinta ei voi ottaa mukaan, Kuikka vinkkasi.

Anu Kuikka ja Tanja Harilainen, Nystad Sauna Co.

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylistä kertoi suomalaisesta kylätoiminnasta ja maakunnallisesta kylien kehittämisestä.

– Massaturismi on nähty, nyt maaseudulta etsitään kulttuuria ja tarinoita, hän sanoi.

Illan viimeisessä puheenvuorossa kuultiin Eskolan kylän tarina Miia Tiilikaisen kertomana. Keski-Pohjamaan Kannuksessa sijaitseva kylä on mm. voittanut valtakunnallisen Vuoden kylä -kilpailun kahdesti. Kylän läpi on kulkenut aikoinaan metsärata, ja rautatieaihetta on hyödynnetty brändäyksessä. 12 kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijaitsevassa kylässä toimii asukkaiden omistama Eskolan Kyläpalvelu Oy, joka tuottaa kylälle useita palveluita, kuten päivähoidon.

– Kun palveluita kaivataan, me tuotamme niitä. Eskolan Kyläpalvelu on 130 osakkaan omistama yhteiskunnallinen yritys, kaikki tuotto menee kylän kehittämiseen, Tiilikainen kertoi.

Seminaari brändäyksen tärkeydestä

Leader Ravakka järjestää 7.5.2019 kansainvälisen seminaarin Uudessakaupungissa osana Place Branding for Rural Areas -hanketta. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin ja jokainen kiinnostunut on tervetullut kuulemaan aiheesta lisää!

Seminaarissa esitellään maaseudun onnistuneita brändejä. Tervetuloa paikalle tiistaina 7.5.2019 Novidan auditorioon, osoitteeseen Liljalaaksonkatu 23, 23500 Uusikaupunki. Kahvitarjoilu alkaa tilassa klo 16:00.

Puhujina seminaarissa ovat;

Petra Niskanen, Matkailuliiketoiminnan kehittämispäällikkö, Turku Business Region “Rural tourism products complementing the urban travel experience”

Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen kyläasiamies, Varsinais-Suomen kylät ry ”Making history – How to put the village past into service?”

Christos Granqvist, perustaja ja toimitusjohtaja, ProLocalis Oy “ProLocalis – Empowering communities”

Sonja Stenman, Uudenkaupungin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma “Tactical urbanism and placemaking – Story of an invisible park”

Tanja Harilainen ja Anu Kuikka, perustajat ja saunaintoilijat, Nystad Sauna Co. ”Nystad Sauna Company – Like a little piece of Finland”

Miia Tiilikainen, projektipäällikkö, Eskolan kyläyhdistys ry, ”Culture and history in action – Services in Eskola village”

Tilaisuuteen ilmottaudutaan 1.5. mennessä linkistä https://forms.gle/JzLSVQCQsvH42F9Q7 tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@ravakka.fi

Kylälukemista Pohjanmaalta

Leader Aisapari Etelä-Pohjanmaalta vieraili vuoden 2017 aikana alueensa kylissä haastattelemassa ja keräämässä tietoa ja rakensi näin mittavan kyläsivuston kertomaan oman alueensa touhukkaiden kylien tarinaa. Kierroksen tulokset löytyvät osoitteesta aisaparikylat.net.

Sivuston tarinoista voi nähdä, kuinka kyläläiset kehittävät itse asuinalueensa olosuhteita. Kylien ja tienoiden tarinat on koottu sivustolle ja lisää voit lukea myös Aisaparin kyläraportista ”Ketterät kylät kehittyvät”. Linkki PDF-versioon http://www.aisapari.net/UserFiles/924f27f0-7846-4000-a3f5-3e6175228121/Web/Aissapari_kylaraportti2017_web.pdf

Valtioneuvoston kanslia myönsi sivustolle Suomi 100 -juhlavuoden tunnuksen.

Suomalaisten kylien kehityksestä kiinnostuneita saattaa kiinnostaa myös ”Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään” raportti Etelä-Pohjanmaalla järjestetystä seminaarikierroksesta huhtikuussa 2018. Raportissa kartoitetaan maakunnan mielipiteitä palvelujen järjestämisestä, kolmannen sektorin kumppanuuksista, yhdistystoiminnan merkityksestä, sote- ja maakuntauudistuksesta ja digitalisaatiosta. Linkki PDF-versioon http://www.epk.fi/wp/wp-content/uploads/2019/04/Tulevaisuuden_Kylat_raportti_web.pdf

Tutkimusvaihe

Kylätarinaa kirjoitetaan yhdessä ja nyt sinullakin lukija on mahdollisuus osallistua brändin luomisprosessiin!

Haluamme kartoittaa ymmärrystämme kohdealueista tutustumalla ja kuulemalla entisten ja nykyisten kyläläisten sekä matkailijoiden kokemuksista, näkemyksistä ja tarinoista. Kerro sinäkin omat ajatuksesi Pyhämaasta ja/tai Rautilasta osallistumalla kyselytutkimukseen alla olevien linkkien avulla;

Kaikille avoin kysely https://fi.surveymonkey.com/r/ZVDKZS7
Kyläläisille tarkoitettu kysely https://fi.surveymonkey.com/r/ZJY2QWC

Vastausaikaa kyselyyn on 8.4.2019. asti.

Kuvaaja: Lietso Oy (AL)

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lähiruokakori. Arvontaa varten tallennetut henkilötiedot poistetaan arvonnan suorittamisen jälkeen.

Jokainen vastaus on arvokas ja auttaa kehitystyössä eteenpäin. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kiitokset kaikille vastanneille!