Pizzaa pyörillä, kulttuuritapahtumia ja granolapatukoita – nuoret yrittäjät ponnistavat Latvian maaseudulta

Joukko latvialaisia yrittäjiä ja asukkaita vierailivat toukokuussa Vakka-Suomessa Leader Ravakan Place Branding for Rural Areas -hankkeen sisällä. Kansainvälisten Leader-hankkeiden tarkoituksena on verkottaa EU-maiden toimijoita ja auttaa oppimaan toisiltaan.

Hankkeessamme on yhteistyökumppaneina yksi latvialainen Leader-ryhmä LAG Abulas lauku partnerībasin sekä yksi ruotsalainen Leader-ryhmä LAG Dalälvarnas Utvecklingsområden ja heidän kauttaan lukuisia paikallisia toimijoita. Toukokuun toisella viikolla vastaanotimme noin 25 hengen ryhmän kumppanuusalueiden asukkaita ja yrittäjiä, jotka olivat hakemassa oppia oman toimintansa kehittämiseen. Mukana oli erityisesti paljon nuoria maaseutualueiden yrittäjiä Latviasta.

Pauls Jēgers pyörittää lähellä Valmieraa sijaitsevaa Siltumnīcaa, joka on keskittynyt tapahtumatuotantoihin. Yritys tarjoaa myös ravintolapalveluita ja pienimuotoista majoitusta. Pauls kertoo lähteneensä opintoretkelle Vakka-Suomeen vaihtamaan kokemuksia täkäläisten toimijoiden kanssa.

– Meillä on paljon erilaisia kulttuuritapahtumia, musiikkia ja elokuvailtoja. Lisäksi tiloissamme järjestetään paljon yksityistilaisuuksia, kuten häitä, hän kertoo.

Siltumnīcassa järjestetään runsaasti kulttuuritapahtumia. Kuva Siltumnīcan Facebook-sivulta.

Inga Ērgle perusti kolme vuotta sitten granolapatukoita valmistavan yrityksen Riikaan. Vuosi sitten hän siirsi InGo’n kotikaupunkiinsa Smilteneen, mikä on mahdollistanut yrityksen toiminnan laajentamisen. Tuotteita myydään Latviassa, mutta niitä menee myös vientiin lähinnä yritysmyyntinä. Inga on hyödyntänyt Leader-tukea yrityksensä kehittämiseen kotimaassaan.

– Lähdin tänne, sillä olen kiinnostunut, miten aluetta on täällä hyödynnetty brändäyksessä. Uskon, että jos saamme kotiseudulleni luotua brändin, voisin hyödyntää sitä yritykseni markkinoinnissa, hän kertoo.

Kristaps omistaa maitotilan ja haluaa kehittää matkailua tilan yhteyteen. Hän lähti opintoretkelle yhdessä tyttöystävänsä Zanen kanssa etsimään ideoita.

– Tila on lähellä kaupunkia. Infra on hyvä, mutta alue hyvin maaseutumainen, Zane kertoo.

– Suomi on minulle tuttu, olin viisi vuotta sitten opiskelijavaihdossa Porvoossa yhden vuoden. Uusikaupunki muistuttaa minua siitä, Kristaps sanoo.

Latvialaiset Pauls, Zane ja Kristaps lähtivät tutustumaan Ravakan alueeseen toiveenaan saada uusia ideoita oman yritystoiminnan kehittämiseen.

Ideoita omaan toimintaansa tulivat hakemaan myös Evija Zentina ja Artis Zentis. He toimivat yrittäjinä Vīnkalni-tilauspizzeriassa ja kiertävät kesäaikaa maan eri tapahtumissa itsesuunnittelemansa pyörillä kulkevan pizzauuninsa kanssa. Artisin äidin alun perin italiasta tuoma yritysidea yhdistää koko perheen ja myös työntekijät ovat yrittäjille kuin perhettä. Yritys panostaa laadukkaisiin raaka-aineisiin ja haluaa tarjota asiakkaalle elämyksen: pizza valmistuu asiakkaan katsellessa taivasalla. Investointisuunnitelmia on, Evija ja Artis suunnittelevat kokonaisen pyörillä kulkevan ravintolan rakentamista, jotta toimialuetta voisi laajentaa ja sesongin ulkopuolella lähteä vaunun kanssa ulkomaille.

Kansainvälisissä hankkeissa opitaan muilta

Kansainvälisten Leader-hankkeiden tarkoituksena on verkottaa EU-maiden yhdistyksiä, yrittäjiä ja muita toimijoita keskenään. Tavoitteena on, että alueille yhteisiin haasteisiin pohditaan yhdessä ratkaisuja ja etenkin yhdistykset ja yritykset saavat muissa maissa toimivilta oppia oman toimintansa kehittämiseen. 

Leader-ryhmä Abulas lauku partnerības toimii Smiltenen maakunnassa 7 kunnan alueella. Alueen suurin kaupunki on Smiltene, joka sijaitsee Latvian pohjoisosassa vajaa 150 kilometrin päässä pääkaupunki Riiasta. Kaupungissa on paljon metsäteollisuutta ja myös yksi Latvian suurimmista meijereistä, Smiltenes Piens. Smiltenessä on tarjolla paljon työpaikkoja, mutta asuinnoista on pulaa. Tilanne muistuttaa Uudenkaupungin tilannetta.

Vīnkalnin yrittäjäpariskunta on itse rakentanut puulämmitteisen pizzauuninsa. Kuva yrityksen Facebook-sivulta.
Mainokset

Kysely Rautilasta ja Pyhämaasta kylien asukkaille

Leader Ravakan Place Branding for Rural Development -hankkeen puitteissa Vehmaan Rautilalle sekä Uudenkaupungin Pyhämaalle rakennetaan brändit. Hanke osallistaa ja haastaa kaikki, joille kylät ovat tuttuja, jakamaan mielikuvansa ja kokemuksensa kylistä.

Tämä kysely on tarkoitettu kaikille niille, jotka asuvat Rautilassa tai Pyhämaassa vakituisesti.

Vastausaikaa kyselyyn on 8.4.2019. asti. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lähiruokakori. Arvontaa varten tallennetut henkilötiedot poistetaan arvonnan suorittamisen jälkeen.

Jokainen vastaus on arvokas ja auttaa kehitystyössä eteenpäin. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kiitos ajastasi ja avustasi!

Kuka olet
Mihin seuraavista ikäryhmistä kuulut:

Alle 20-vuotiaat41-50 v.
21-30 v.51-64 v.
31-40 v.65+ v.

Kotipaikka

RautilaPyhämaa

Perhesuhteet

  • Lapsia taloudessa
  • Aikuistalous
  • Yksineläjä

Koulutustaso

Vielä peruskoulussa Opistotason ammatillinen koulutus
PeruskouluAmmattikorkeakoulu
Ammattikoulu tai -kurssiKorkeakoulu, alemman asteen tutkinto
Lukio tai ylioppilasKorkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto




Työ

TyösuhteessaEläkeläinen
YrittäjäOmaishoitaja
MaanviljelijäKotona lapsen/lasten kanssa
OpiskelijaMuu
Työtön

Suhteesi kylään
Miten kauan olet asunut kylässä?    Vuodesta ______________

Mitkä ikävaiheet olet elänyt kylässä?

Synnyin kyläänAikuisena
LapsuudenEläkeläisenä
Teini-iän

Miten päädyit juuri Rautilaan/Pyhämaahan?


Mitä kylän palveluita hyödynnät?


Oletko harkinnut poismuuttoa? Miksi?


Mistä saat tietoa kylän asioista?


Haluaisitko saada tietoa kylän asioista myös jotain muuta kautta?





Mielikuvasi kylästä
Mikä kylässä on hyvää?

Luonto ja maisematSijainti
TyöPalvelut
Sosiaaliset verkostotTurvallisuus
Tapahtumat ja aktiviteetitHiljaisuus
TunnelmaJoku muu mikä?
Yhteisöllisyys

Mitkä ovat kolme ensimmäistä mieleesi tulevaa sanaa, jotka yhdistät kylään:

1.

2.

3.  

Miten kuvailisit kylää ulkopaikkakuntalaiselle?

Tunnetko ylpeyttä kotikylästäsi?

Mitkä ovat suosikkipaikkojasi kylässä? Miksi?


Mitä kylässä pitäisi ehdottomasti kehittää tai muuttaa?



Tarina tai muisto kylästä
Jos sinulla on hyvä tarina tai muisto kylästä, voit kirjoittaa sen tähän:


Kirjoita yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan

Nimi            Puhelinnumero                Sähköpostiosoite

Kysely Rautilasta ja Pyhämaasta alueella vierailleille

Leader Ravakan Place Branding for Rural Development -hankkeen puitteissa Vehmaan Rautilalle sekä Uudenkaupungin Pyhämaalle rakennetaan brändit. Hanke osallistaa ja haastaa kaikki, joille kylät ovat tuttuja, jakamaan mielikuvansa ja kokemuksensa kylistä.

Tämä kysely on tarkoitettu kaikille niille, jotka eivät asu Rautilassa tai Pyhämaassa vakituisesti.

Vastausaikaa kyselyyn on 8.4.2019. asti. Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan lähiruokakori. Arvontaa varten tallennetut henkilötiedot poistetaan arvonnan suorittamisen jälkeen.

Jokainen vastaus on arvokas ja auttaa kehitystyössä eteenpäin. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kiitos ajastasi ja avustasi!

Kuka
Mihin ikäryhmään kuulut?  

Alle 20-vuotiaat41-50 v.
21-30 v.51-64 v.
31-40 v.65+ v.

Kotipaikka

VehmaaUusikaupunki
Muu kunta Varsinais-SuomessaMuu kunta Suomessa
Ulkomaat

Perhesuhteet

  • Lapsia taloudessa
  • Aikuistalous
  • Yksineläjä

Koulutustaso

Vielä peruskoulussa Opistotason ammatillinen koulutus
PeruskouluAmmattikorkeakoulu
Ammattikoulu tai -kurssiKorkeakoulu, alemman asteen tutkinto
Lukio tai ylioppilasKorkeakoulu, ylemmän asteen tutkinto

Työ

TyösuhteessaYrittäjä
MaanviljelijäOpiskelija
TyötönEläkeläinen
OmaishoitajaKotona lapsen/lasten kanssa   
Muu, mikä?

Suhteesi kylään
Mikä on suhteesi kylään?

Olen kylän entinen asukas Vierailen kylässä
Mökkeilen kylässä Työskentelen kylässä
Joku muu, mikä?

Kuinka usein vierailet kylässä?


Mitä kylän palveluita hyödynnät?


Mikäli olet ollut kylän vakituinen asukas, miten kauan asuit kylässä?

vuodesta _____ vuoteen ____


Mitkä ikävaiheet olet elänyt kylässä?

Synnyin kyläänLapsuuden
Teini-iänAikuisena
Eläkeläisenä

Miksi muutit pois kylästä?

Oletko harkinnut muuttoa takaisin?

Kyllä En

Mielikuvasi kylästä
Mitkä ovat kolme ensimmäistä mieleesi tulevaa sanaa, jotka yhdistät kylään:

1.

2.

3.

Mikä kylässä on hyvää?

Luonto ja maisematSijainti
TyöPalvelut
Sosiaaliset verkostotTurvallisuus
Tapahtumat ja aktiviteetitHiljaisuus
TunnelmaJoku muu mikä?
Yhteisöllisyys

Miten kuvailisit kylää muualta tulevalle henkilölle?



Mitkä ovat mielestäsi kylän vahvuudet ja heikkoudet?



Mitkä ovat suosikkipaikkojasi kylässä? Miksi?


Tarina tai muisto kylästä
Jos sinulla on hyvä tarina tai muisto kylästä, voit kirjoittaa sen tähän:

Kirjoita alle yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan

Nimi                Puhelinnumero                Sähköpostiosoite

Suositeltu

Kylänymmärrysaineisto, mitä ihmettä?

Kyläbrändäyksessä hyödynnetään vaiheistettua muotoilun prosessia, joka alkaa tutkimusvaiheesta, jatkuu yhteissuunnitteluun ja etenee siitä brändielementtien suunnitteluun sekä brändin jalkautukseen kokeilujen kautta. Juuri päättyneessä tutkimusvaiheessa koottu tieto luo brändien suunnittelutyölle perustan ja auttaa brändityön seuraavan vaiheen suunnittelussa. Tämä tutkimusvaiheen yhteenveto, ns. kyläymmärrysaineisto, tiivistää brändityölle merkitykselliset löydökset ja havainnot.

Tutkimusvaiheessa kartoitettiin sidosryhmien kokemuksia ja näkemyksiä brändättävistä alueista. Tutkimus toteutettiin maalis–huhtikuussa 2019 kyselytutkimuksina sekä ryhmähaastatteluina. Kyselylomakkeet olivat saatavilla vastaajille sekä verkossa että paperisena kahtena erillisenä versiona: alueiden asukkaiden kyselynä sekä vierailijoiden kyselynä. Vastauksia Pyhämaata koskevaan kyselyyn tuli 66 ja Rautilan kyselyyn 34. Kaikille avoimessa kyselyssä Pyhämaata koskevan kyselyn on täyttänyt 110 henkilöä: Rautilaa koskevan 90 ja molempia koskevan 11. Täydentävissä ryhmähaastatteluissa haastateltiin molempien alueiden asukkaita sekä kunnan/kaupungin vastuuhenkilöitä matkailun ja kuntakehityksen piiristä. Kyselyiden ja haastattelujen lisäksi tietoa kerrytettiin manuaalisella some-analyysillä, jossa käytiin läpi molempien alueiden some-kanavat sekä yleisimmät hashtagit sekä perehtymällä muuhun saatavilla olevaan taustatietoon.

Mitä kylänymmärrysaineisto sitten kertoo meille Rautilasta? Sitä, että Rautilalaiset arvostavat kylässään rauhallista, turvallista ja yhteisöllistä tunnelmaa, vehreää maalaismaisemaa sekä merta. VPK ja kyläyhdistys saavat paljon kiitosta aktiivisesta toiminnastaan. Vierailijoita taas viehättää Rautilan merellinen maisema rantasaunoineen keskellä peltoidylliä.

Entäs Pyhämaan kylänymmärrysaineisto? Pyhämaalaiset pitävät kotiseudussaan erityisesti meren läheisyydestä sekä luonnon rauhasta. Vierailijat viehättyvät idyllisestä pikkukylän tunnelmasta sekä kylän kesätapahtumista, joita aktiivinen kyläyhteisö järjestää. Aineistosta selviää, että Pyhämaassa jokainen asukas on ylpeä omasta kylästään siinä missä muualla omavaraisia pyhämaalaisia on aina pidetty positiivisella tavalla omalaatuisina.

Kylänymmärrysaineistojen pohjalta on mukava siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja brändin muotoiluun. Tutkimusvaihetta seuraava yhteissuunnitteluvaihe toteutetaan kesän 2019 aikana työpajatyöskentelynä.

Haluatko hyödyntää samankaltaista tiedonkeruuta omalla alueellasi? Ei hätää, löydät käyttämämme kyselylomakkeen piakkoin blogista!

Branding in Rural Areas -seminaari: Tarinoita ja tuotteita suoraan Suomen maaseudulta

Seminaariväkeä

Leader Ravakka järjesti Branding in Rural Areas -seminaarin 7.5. Novidan auditoriossa Uudessakaupungissa. Paikalla oli lähialueiden asukkaiden ja yrittäjien lisäksi iso joukko latvialaisia ja ruotsalaisia hankekumppaneita Place Branding for Rural Areas -hankkeen tiimoilta.

Alueen hyödyntämisestä markkinoinnissa ja brändäyksessä kuultiin illan aikana monipuolisten esimerkkien kautta.

Ravakan toiminnanjohtajaa Ullaa naurattaa seminaarin alussa

Turku Science Park Oy:n matkailuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Petra Niskanen kertoi Turun seudun matkailusta ja kestävästä turismista. Hän toi esityksessään esiin, että 90% matkailijoista matkustaa luonnon tai kulttuurin ja viihteen perässä.

– Matkailija ei koskaan katso yhtä kaupunkia tai kuntaa, joten alueen on toimittava yhdessä, Niskanen korosti.

ProLocalis-alustan perustaja, maatalousyrittäjä Christos Granqvist kertoi pientuottajien markkinointia ja tuotteiden löydettävyyttä helpottamaan kootusta palvelusta. Kirkkonummelainen Granqvist sanoi, että Suomessa on valtavasti loistavia viljelijöitä, jotka eivät kuitenkaan hallitse markkinointia. Vuosi sitten julkaistulle ProLocalis-alustalle on niin tuottajien kuin kuluttajien mahdollista rekisteröityä ilmaiseksi. Nyt idea kiinnostaa Kaliforniaa myöten.

– Idea tuli hyvin suomalaiseen tapaan saunassa, olut kädessä, hän nauratti kansainvälistä seminaariyleisöä.

Sonja Stenman Uudenkaupungin kaupungilta kävi kertomassa Uudenkaupungin Leader-rahoitteisesta demokatu-projektista, jonka myötä kaupunkiin toteutettiin viime kesänä erilaisia kohtaamis- ja lepopaikkoja ja mm. luotiin uusia aktiviteettejä ja tapahtumia kaupunkilaisia osallistamalla.

Leader Ravakalta perustamistukeakin saaneen Nystad Sauna Companyn Anu Kuikka ja Tanja Harilainen avasivat oman tuoreen yrityksensä tarinaa. Luonnonantimista saunatuotteita valmistava neljän naisen yritys syntyi rakkaudesta saunaan ja suomalaiseen luontoon, nämä ovat vahva osa brändiä. Yritys haluaa tuotteillaan levittää hyvää mieltä.

– Hauskanpito on kiireisessä maailmassa myös tärkeää. Sauna ei ole vain hikeä ja kuumuutta. Se on paikka rentoutua. Se on myös yksi harvoista paikoista, joihin puhelinta ei voi ottaa mukaan, Kuikka vinkkasi.

Anu Kuikka ja Tanja Harilainen, Nystad Sauna Co.

Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylistä kertoi suomalaisesta kylätoiminnasta ja maakunnallisesta kylien kehittämisestä.

– Massaturismi on nähty, nyt maaseudulta etsitään kulttuuria ja tarinoita, hän sanoi.

Illan viimeisessä puheenvuorossa kuultiin Eskolan kylän tarina Miia Tiilikaisen kertomana. Keski-Pohjamaan Kannuksessa sijaitseva kylä on mm. voittanut valtakunnallisen Vuoden kylä -kilpailun kahdesti. Kylän läpi on kulkenut aikoinaan metsärata, ja rautatieaihetta on hyödynnetty brändäyksessä. 12 kilometrin päässä kuntakeskuksesta sijaitsevassa kylässä toimii asukkaiden omistama Eskolan Kyläpalvelu Oy, joka tuottaa kylälle useita palveluita, kuten päivähoidon.

– Kun palveluita kaivataan, me tuotamme niitä. Eskolan Kyläpalvelu on 130 osakkaan omistama yhteiskunnallinen yritys, kaikki tuotto menee kylän kehittämiseen, Tiilikainen kertoi.

Seminaari brändäyksen tärkeydestä

Leader Ravakka järjestää 7.5.2019 kansainvälisen seminaarin Uudessakaupungissa osana Place Branding for Rural Areas -hanketta. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin ja jokainen kiinnostunut on tervetullut kuulemaan aiheesta lisää!

Seminaarissa esitellään maaseudun onnistuneita brändejä. Tervetuloa paikalle tiistaina 7.5.2019 Novidan auditorioon, osoitteeseen Liljalaaksonkatu 23, 23500 Uusikaupunki. Kahvitarjoilu alkaa tilassa klo 16:00.

Puhujina seminaarissa ovat;

Petra Niskanen, Matkailuliiketoiminnan kehittämispäällikkö, Turku Business Region “Rural tourism products complementing the urban travel experience”

Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen kyläasiamies, Varsinais-Suomen kylät ry ”Making history – How to put the village past into service?”

Christos Granqvist, perustaja ja toimitusjohtaja, ProLocalis Oy “ProLocalis – Empowering communities”

Sonja Stenman, Uudenkaupungin arkkitehtuuripoliittinen ohjelma “Tactical urbanism and placemaking – Story of an invisible park”

Tanja Harilainen ja Anu Kuikka, perustajat ja saunaintoilijat, Nystad Sauna Co. ”Nystad Sauna Company – Like a little piece of Finland”

Miia Tiilikainen, projektipäällikkö, Eskolan kyläyhdistys ry, ”Culture and history in action – Services in Eskola village”

Tilaisuuteen ilmottaudutaan 1.5. mennessä linkistä https://forms.gle/JzLSVQCQsvH42F9Q7 tai sähköpostitse osoitteeseen toimisto@ravakka.fi

Kylälukemista Pohjanmaalta

Leader Aisapari Etelä-Pohjanmaalta vieraili vuoden 2017 aikana alueensa kylissä haastattelemassa ja keräämässä tietoa ja rakensi näin mittavan kyläsivuston kertomaan oman alueensa touhukkaiden kylien tarinaa. Kierroksen tulokset löytyvät osoitteesta aisaparikylat.net.

Sivuston tarinoista voi nähdä, kuinka kyläläiset kehittävät itse asuinalueensa olosuhteita. Kylien ja tienoiden tarinat on koottu sivustolle ja lisää voit lukea myös Aisaparin kyläraportista ”Ketterät kylät kehittyvät”. Linkki PDF-versioon http://www.aisapari.net/UserFiles/924f27f0-7846-4000-a3f5-3e6175228121/Web/Aissapari_kylaraportti2017_web.pdf

Valtioneuvoston kanslia myönsi sivustolle Suomi 100 -juhlavuoden tunnuksen.

Suomalaisten kylien kehityksestä kiinnostuneita saattaa kiinnostaa myös ”Tulevaisuuden kylä – miten se tehdään” raportti Etelä-Pohjanmaalla järjestetystä seminaarikierroksesta huhtikuussa 2018. Raportissa kartoitetaan maakunnan mielipiteitä palvelujen järjestämisestä, kolmannen sektorin kumppanuuksista, yhdistystoiminnan merkityksestä, sote- ja maakuntauudistuksesta ja digitalisaatiosta. Linkki PDF-versioon http://www.epk.fi/wp/wp-content/uploads/2019/04/Tulevaisuuden_Kylat_raportti_web.pdf