Suositeltu

Kajakointia ja muuta hauskaa Telakanrannassa – lähimatkailublogi edition

Kyläbrändäysblogi ottaa irtioton ja muuntautuu väliaikaisesti lähimatkailublogiksi. Lähimatkailu-edition esittelee brändäämiemme alueiden mielenkiintoisia retkikohteita. Tempauksen takana on ryhmä paikallisia nuoria, jotka haluavat korostaa oman lähialueen vetovoimatekijöitä. Pyhämaan Telakanrannasta kirjoittaa Eevi.

Telakanranta – lähimatkailublogi edition

Pyhämaan telakanranta sijaitsee Pyhämaan kirkonkylässä. Matkaa Kirkonkylän kyläkaupalta on noin 500 metriä. Telakanrantaan tullessa aukeaa kaunis rantamaisema, jota ympäröi vanhat venevajat.

Kesäisin Telakanrannassa perinteisesti järjestetään erilaisia tapahtumia. Esimerkiksi ”Luodolla tuulee” on hieno ja ihmisiä yhteentuova tapahtuma. Tapahtuman ohjelmanumeroiden tarkoituksena onkin, että kaikki saavat osallistua.

Telakanrannassa on monenmoista aktiviteettia

Rannasta löytyy monenmoista myös ilman järjestettyä ohjelmaa. Kajakit ovat vuokrattavissa kesäisin edullisin hinnoin, jolloin on mahdollista lähteä ihailemaan Pyhämaan kaunista luontoa ja merimaisemia vielä lähempää. Jos vesille lähteminen ei ole mieleinen asia, rannalta löytyy esimerkiksi lentopallokenttä, jossa voi järjestää hauskat pelit isolle tai pienelle porukalle. Telakanrannassa sijaitseva grillikatos on kaikkien käytettävissä, jolloin myös maittavien grilliruokien nauttiminen onnistuu! Telakanranta on myös mukava vierailupaikka lapsille. Rannassa sijaitsee monenmoista leikkitelinettä, ja ranta on turvallinen kaikenikäisille.

Telakanrannassa sijaitsee myös vierasvenesatama, jolloin veneilijöiden on mahdollista helposti vierailla tai majoittua telakanrannassa. Hinta on 10€/ vuorokausi.  Kesäisin auki olevassa satamarakennuksessa on mahdollisuus käydä suihkussa. Rakennuksessa sijaitsee myös pieni puoti, josta voi esimerkiksi ostaa kahvit ja nauttia pienestä tunnelmallisesta terassista. Vieralijoiden käytössä on myös vesipiste, jätesäiliöt, vessat, sähkörasiat sekä pesutupa.

Vehmaan kotiseutumuseo ja kivityömuseo on kattava pakkaus historiaa – lähimatkailublogi edition

Kyläbrändäysblogi ottaa irtioton ja muuntautuu väliaikaisesti lähimatkailublogiksi. Lähimatkailu-edition esittelee brändäämiemme alueiden mielenkiintoisia retkikohteita. Tempauksen takana on ryhmä paikallisia nuoria, jotka haluavat korostaa oman lähialueen vetovoimatekijöitä. Vehmaan kotiseutumuseosta kirjoittaa Ellen.

Vehmaan kotiseutumuseo ja kivityömuseo – lähimatkailublogi edition

Viimeisenä kesäviikonloppunani pyörähdin Vehmaan kotiseutumuseossa. Paikka on minulle tuttu ennestään. Muistan nuorempana käyneeni katsomassa käsinukke-esityksiä, mutta muuten paikan historia oli jäänyt tyystin unohduksiin. Huomasin ilokseni, että Vehmaan museot tarjoavat luettavan lisäksi myös paljon nähtävää.

Museohuoneessa on vanha pulpetti, helmitaulu sekä Suomen kartta. Arkku ja sen sisältö kuvastaa kiertokoulun historiaa

Kotiseutumuseon pihapiiri koostuu kolmesta rakennuksesta ja paikka on pieni ja idyllinen. Päärakennuksen toinen siipi kertoo Vehmaan historiasta -varhaisimmasta asutuksesta ja sota-ajoista sekä kirkon, terveydenhuollon ja koulunkäynnin historiasta. Esille on tuotu myös monia merkittäviä nimiä Vehmaan historian varrelta kuten olympiavoittaja Albin Stenroos, kuvanveistäjä ja professori Jussi Vikainen sekä laulaja Hiski Salomaa.

Oikeassa alareunassa näkyy siirappipuserrin.

Päärakennuksen viereiseen piharakennukseen on koottu näytille tarvikkeita ja työvälineitä liittyen arjen ruoanvalmistukseen, maitotalouteen, leipomiseen, käsitöihin sekä pyykinpesuun.

Pihapiirin kolmas rakennus on kivityöläismuseo, joka kertoo Vehmaan kiviteollisuudesta. Kiviteollisuus oli todella merkittävä työllistäjä sota-aikana. Alueen punainen graniitti on kansainvälisesti arvostettua. Museossa kerrotaan, että Vehmaan punaista graniittia tilattiin jopa Hitlerin Saksaan voitonmerkin rakennusta varten.

”Saksalaisupseerit kävivät Vinkkilässä tarkistuskäynneillä. Vahvasta voitonuskosta kertoo sekin, että tarkastuskäynnillä käytiin vielä 24.5.1944!”

Oikeassa laidassa Jussi Vikaisen viimeisimmän suurteoksen ”Kivestä noussut” kipsimalli.

Kivityömuseon rakennus jakautuu kahteen osaan. Yläkerrassa kerrotaan kattavasti kiviteollisuudesta paikkakunnalla sekä kivityöläisten elämästä. Alakerrassa on nähtävillä kiviteollisuuteen liittyvää välineistöä.

Museo on täynnä kiviteollisuuden välineistöä. Vasemmassa yläreunassa näkyy kivireki.

Rautilan rantasauna, parempaa tunnelmaa saa hakea – lähimatkailublogi edition

Kyläbrändäysblogi ottaa irtioton ja muuntautuu väliaikaisesti lähimatkailublogiksi. Lähimatkailu-edition esittelee brändäämiemme alueiden mielenkiintoisia retkikohteita. Tempauksen takana on ryhmä paikallisia nuoria, jotka haluavat korostaa oman lähialueen vetovoimatekijöitä. Rautilan rantansaunasta Vehmaalla kirjoittaa Ravakan nuorisotyöryhmäläinen Iiris.

Rautilan rantasauna – lähimatkailublogi edition

Tunnelma Rautilan rantasaunalle tultaessa on rento. Ystävällinen puheensorina saa kaikki tuntemaan itsensä tervetulleiksi ja meren äänet saavat mielen irti arkiaskareista.

Rautilan sauna onkin suosittu kohde, jonne on kesän parhaimpina päivinä löytänyt lähes 200 ihmistä. Paikallisten saunojien mukaan yleisestikin kävijöitä on riittänyt kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen. Saunan erityislaatuisuudesta kertoo myös se, että kävijöitä tulee useista eri kunnista, jopa Turusta asti. Kohde vetää itseensä ihmisiä kaikista ikäluokista. Nuoremmatkin kävijät on hyvin huomioitu vedessä olevalla liukumäellä ja muilla viihdykkeillä.

Liukumäki auringonlaskun aikaan

Rautilan sauna on rakennettu vuonna 2006. Sen tuoreuden huomaa heti uusista innovaatioista, kuten siitä, että sauna lämmitetään ulkopuolelta, jonka ansiosta sauna ei roskaannu ollenkaan. Sauna on suuri ja sinne mahtuu kerrallaan jopa 30 ihmistä. Ison saunan vieressä on toinen rakennus, jossa on iso tupa ja pukuhuoneet, sekä toinen pienempi sauna.

Saaristomainen sauna ja sen pihapiiri on hyvä paikka viettää aikaa mukavien ihmisten kanssa ja tutustua uusiin ihmisiin. Saunaan tullaan vaihtamaan kuulumisia ja kertomaan parhaita tarinoita. Kesäisin saunotaan lähes aina uudella porukalla, mutta talvivuoroissa tapaavat usein samat kasvot.

Vehmassalmen rannassa

Saunakokonaisuuden omistaa Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry ja se on saanut rahoitusta rakennuttamiseen Leader Ravakalta. Paikkaa huolletaan vapaaehtoisten voimin, joka käy ilmi yhteisöllisestä ilmapiiristä. Kesäisinsaunalle on vapaaehtoismaksu ja talvisin maksu on kolme euroa. Tila on myös vuokrattavissa yksityiseen käyttöön ja siellä onkin järjestetty esimerkiksi useita synttäreitä.

Rautilan sauna on perinteinen suomalainen sauna modernilla vivahteella, jonka pettämätöntä tunnelmaa et halua jättää kokematta. Vain itse kokemalla sen, voit tietää mistä puhutaan.

Pyhämaan DiscGolfParkista löytyy haastetta myös harrastajalle – lähimatkailublogi edition

Kyläbrändäysblogi ottaa irtioton ja muuntautuu väliaikaisesti lähimatkailublogiksi. Lähimatkailu-edition esittelee brändäämiemme alueiden mielenkiintoisia retkikohteita. Tempauksen takana on ryhmä paikallisia nuoria, jotka haluavat korostaa oman lähialueen vetovoimatekijöitä. Pyhämaan DiscGolfPark-radasta kirjoittaa Eevi.

Pyhämaan DiscGolfPark – lähimatkailublogi edition

Pyhämaan koulun vieressä olevan pururadan varrella sijaitsee Pyhämaan Frisbeegolfrata. Discgolfpark rataa ympäröi kaunis Pyhämaan metsä. Rata muodostuu 18 väylästä. Osa väylistä on aloittelija-ystävällisiä, mutta haastetta löytyy myös harrastajalle. Näin ottaen rata antaa käyttäjälleen todella hyvät mahdollisuudet nauttia Frisbeegolfista.

Tunnelmia radalta

Frisbeegolffaus on mahtava tapa viettää aikaa perheen tai ystävien kesken. Suosittelen kokemusta kaikille!

Radan tarjoaman frisbeegolfauksen lisäksi, sen varrella sijaitsee crossfit-laitteet, joita on hauska käydä kokeilemassa. Kierroksen jälkeen radan vieressä on esimerkiksi mahdollista grillata.

Terveiset brändäyksen ammattilaisilta – mitä tapahtui brändien muotoiluvaiheessa?

Miten muotoiluvaihe sujui?

Osallistavan brändysprosessimme kolmannessa vaiheessa, eli ns. muotoiluvaiheessa, kaikki aiemmin kerätty tieto siirtyi työpöydillemme ja aloimme työstää materiaaleja, jotka tämän vaiheen lopuksi koostettaisiin mm. brändikirjaksi. Brändikirjaan olisi tarkoitus sisällyttää muun muassa brändin visuaaliset elementit, puheääni, paikkakuntien tarinat sekä ohjeita siitä, miten päästä alkuun uusien brändimateriaalien kanssa. 

Hyödynnettävää materiaalia oli paljon. Tutkimusmatkamme kylien olemuksiin oli tuottanut kasapäin paikkakunnista kerättyä sisältöä; kokemuksia, näkemyksiä, aistimuksia, sanoja, unelmia, pieniä tarinoita, paikkakuntien historiaa ja kuvia. Näistä olisi tarkoitus luoda kaunista ja käytännöllistä konkretiaa yhdistelemällä paloja yhteen. 

Brändien kuvamaailmaa

Osallisuus muotoiluvaiheessa

Muotoilun prosessissa myös muotoiluvaihe sisältää usein yhteissuunnittelua (co-design), mutta tässä hankkeessa itse muotoiluvaiheeseen sisällytetty osallisuus oli hieman pienemmässä roolissa kuin muutoin prosessin aikana. Tekeminen oli enemmänkin juuri kerätyn materiaalin pureskelua ja muokkaamista brändimateriaalien toteuttajien, siis meidän, toimestamme. Otimme Rautilan ja Pyhämaan väen osalliseksi visuaalisen brändimateriaalin pohdiskeluun, kun loimme molemmille paikkakunnille kolme erilaista ilmettä, joista tulevat brändien omistajat saivat valita sen, joka heitä puhutteli eniten. Kommenttien pohjalta suosikki-ilme hioutui valmiiksi.

Vaiheessa toteutetut tarinat ja brändin puheääni kumpusivat niin ikään asukkaiden ajatuksista, joita pyrimme sanoittamaan selkeiksi kokonaisuuksiksi, jotka henkisivät paikkakunnan ydintä ja sydäntä. Tavoitteena oli tarjota materiaalia, jota olisi helppo hyödyntää kaikessa paikkakuntien viestinnässä.

Tunnelmia työpajoista

Lopputulos ja jalkautusvaihe

Jotta tuotettu materiaali olisi käyttäjilleen helposti saatavilla ja hyödynnettävissä niillä ohjelmilla, joita heillä on valmiiksi käytössään, toteutettiin brändikirjat ja niihin liittyvät materiaalit Office-ohjelmilla; brändikirjasta tuli Powerpoint ja siihen liittyvästä toimenpidesuunnitelmasta Excel-taulukko. Visuaalinen materiaali työstettiin valmiiksi kuvatiedostoiksi sekä digi- että printtiympäristöjä varten. Näin esim. uudet logot olisi helppo päivittää olemassaoleviin materiaaleihin.

Brändien koulutustilaisuudet järjestettiin Pyhämaassa jo tutuksi tulleella Pyhämaan koululla ja Rautilassa Suttion kauniissa maalaismaisemissa. 

Brändien koulutustilaisuuksissa kävi tohina

Mitäs seuraavaksi?

Vaikka meidän työmme tulikin tässä vaiheessa valmiiksi, alkaa uusien brändien elämä oikeastaan vasta tästä. Hankkeen aikana laadittu toimenpidesuunnitelma auttaa organisoimaan ja toteuttamaan uuden brändin käyttöönottoa ja paikkakunnat saavat konkretisoida uusia brändejä hankkeen puitteissa muun muassa Ravakan tukemina toimenpidekokeiluina. Pyhämaassa ensimmäisenä toimenpiteenä onkin tilattu hulppea Pyhämaan väreillä ja logolla varustettu tapahtumateltta, joka erottuu edukseen vierailupaikoissa ja toimii kotioloissa suojana sateelta ja auringolta. Rautilan logo näkyy jo muun muassa kirjanmerkeissä.

Hanke on ollut meidän osaltamme kaikin puolin mielenkiintoinen matka ja sitä on ollut ilo tehdä. Yhteistyö on ollut sujuvaa, henki on ollut lämmin ja vastaanottavainen ja pandemiasta huolimatta hommia on saatu eteenpäin, vaikka iso osa hankkeen osallistujista on vapaaehtoisia kyläaktiiveja. Vain päätösseminaaria on jouduttu siirtämään pois koronan tieltä; näilllä näkymin se pidetään loppusyksystä verkossa. 

Terv. Jaana ja Mari

Toimenpidekokeiluita Pyhämaassa ja Rautilassa

Suositeltu

Rautilan brändi on julkaistu!

Rautilan uusi brändi julkaistiin Vehmassalmen tanssilavalla Rautilan syysmarkkinat -tapahtumassa sunnuntaina 6.9.2020.

Rautilan logo

Brändi sisältää Rautilan äänensävyn, eli harkitun tavan ja tyylin viestiä sekä brändin visuaaliset elementit ja ohjeet niiden käyttöön. Brändissä kiteytyy Rautilan rauhallisuus, vehreys ja luonnollisuus.

Brändi on jo nyt herättänyt laajempaa kiinnostusta. Rautilan-Irjalan kyläyhdistystä on haastateltu Rautila-brändin julkistamisesta jo pariinkin paikallislehteen. Tämä mediakiinnostuneisuus kyläbrändäystä kohtaan on kyllä vähän yllättänyt.” kertoo Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola.

Tämän lisäksi ns. brändikirjassa hahmoteltiin myös tulevaa toimenpidesuunnitelmaa, joka auttaa Rautilasta viestiviä ottamaan brändityökalut käyttöön ja pitämään viestinnän elävänä samalla ennakoiden tulevaisuuden viestintätarpeita.

Soila Jaakkola esittelee brändin mukaista uutta roll-upia. Brändiä esitteli myös Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Jaakkola.

Rautilan brändi on pääsi oikeuksiinsa markkinoilla esillä olevissa kahdessa upouudessa roll-upissa. Roll-upit ovat tarkoitettu kaikkien rautilalaisten ja Rautilaa markkinoivien käyttöön, niin yhdistysten sekä alueen yritysten ja kunnan. Roll-upit suunnitteli Rautilan-Irjalan kyläyhdistyksen tiedottaja Soila Jaakkola.

Tunnelmia Rautilan syysmarkkinoilta, kuvat: Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry

Uuuden brändin julkistamisen lisäksi Rautilan Syysmarkkinoilla ihailtiin vinteiltä löytyneitä erilaisia jalkineita ohjelmassa Kengät, popot ja tallukkaat sekä äänestettiin ”Coolein kenkä”. Markkinoiden ohjelmassa oli myös näyttävä muotinäytös, joka järjestettiin yhteistyössä vehmaalaisen vaateliikkeen Cool&Classyn omistajan Anne Raitakarin kanssa. Syysmarkkinoiden hurmaavasta musiikkiesityksestä vastasi Vehmaan vuoden 2020 Margareetaksi valittu Laura Varjo yhdessä Jani Vahdon ja Jarmo Kankaanrannan kanssa.

”Lukeminen on terveellistä” kertoo Rautilan uudella brändillä varustettu kirjanmerkki

Uusi brändi koristaa nyt myös kyläyhdistyksen teettämää kirjanmerkkiä. Kirjanmerkki tehtiin kumppaniksi Olavi Larjaman Rautila – kuntakeskuksesta kesäkyläksi -teoksen uudelle painokselle.

Graafisen ilmeen maanläheiset värit ja luontokuvitus symboloivat rauhoittavaa ja vehreää keidasta kiireiden keskellä, kuva: Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry

Tätä on Rautilan brändi sanallistettuna:

Vehmassalmen vehreydessä sijaitsee Rautilan kylä – merellisen leppoisa peltoidylli. Rautilan rannat ovat nähneet höyrylaivaliikenteen hulinan ja tanssilavojen tähdet ja tarjoavat nyt asukkailleen turvasataman, jossa mieli saa levätä rauhassa suuren maailman myllerryksiltä.

Yhteisömme on lämmin ja vireä. Aktiivinen yhdistystoiminta pitää kylätunnelman raikkaana ja naapuriapu on aina lähellä, kun sitä kaipaa. Kylämme sydän on lämpimänä sykkivä rantasauna, joka toivottaa tutut ja tuntemattomat tervetulleiksi nauttimaan kyläyhteisömme tunnelmasta ympäri vuoden.

Ympäröivä luonto kutsuu harrastamaan, rentoutumaan ja rauhoittumaan. Viehättävät puutarhamme saavat multapeukalot ihastumaan ja kotimetsämme tarjoavat marjojen ja sienten lisäksi loputtomasti seikkailuja lapsille. Vehmassalmeen pulahtaminen pitää ajatukset kirkkaina – myös talvisin! Meillä elämä on mutkatonta ja maanläheistä, mutta modernia.

Omassa majassa, kaislojen kahinassa ja tuulen huminassa, on tilaa hengittää ja hengähtää. Mutta eipä meiltä ole pitkä matka muuallekaan – olemmehan Vakka-Suomen sydämessä.

Kuvassa joutsenperhe ja Rautilan uusi logo brändääjien ohjeistuksen mukaisesti aseteltuna, kuva: Rautilan-Irjalan kyläyhdistys ry

Vieraskynä Eskolan kylästä Keski-Pohjanmaalta: Eskola – elävästi eteenpäin

Suomen ainoa kaksinkertainen valtakunnallinen vuoden kylä ei esittelyitä kaipaa. Vai kaipaako? Kylän menestyksen eteen tehtävä työ ei koskaan lopu. Brändäys auttaa kylää pysymään ”pinnalla”.

Kannuksen kaupungissa Keski-Pohjanmaalla, keskellä mäntymetsäistä hiekkaharjua sijaitsee näennäisen hiljainen kylä. Kokkola-Kajaanitien varressa oleva kaksikerroksinen koulurakennus näyttää eläväiseltä ja hyvin hoidetulta. Kunnallista koulua siinä ei ole kuitenkaan toiminut enää seitsemään vuoteen. Eskolan Kyläpalvelu Oy, yli 130 kyläläisen omistama yhteiskunnallinen yritys pyörittää talossa 35-paikkaista yksityistä päiväkotia, 50-paikkaista lounasruokalaa sekä luento-, matkailu- ja kotipalvelutoimintaa. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Eskolan brändi alkoi rakentua jo vuosikymmeniä sitten.

Yksityinen päiväkoti Tenavatalli toimii lakkautetun kyläkoulun tiloissa

Taajamakyltti Veturitielle kääntyessä kertoo siitä, että kyseessä ei ole aivan pikkuruinen kyläpahanen. Aikoinaan kylässä oli 1500 asukasta, kaupat, baarit, pankit, posti ja kuhinaa kuin isommassakin kunnassa. Sen pohjana toimi valtion puunkuljetusta palvellut Eskolan metsärata, joka työllisti useita satoja ihmisiä paitsi Eskolasta, myös lähikunnista. Sen tarina kuitenkin päättyi jo 1960-luvun alussa, mistä alkoi kylän vähittäinen näivettyminen. Eskolan sakki oli kuitenkin sen verran sitkeää, että kylän puolesta haluttiin tehdä kaikki mahdollinen. Metsärata oli ehkä purettu ja veturit romutettu, mutta Eskolan juna puksutti yhä eteenpäin. Mustasta ”Pikku-Pässistä”, höyryveturista, tuli Eskolan logo ja periksiantamattomuudesta sekä luovasta hulluudesta sen henkinen tunnus. Kylätoimikunta perustettiin vuonna 1981 ja Eskolan Kyläyhdistys ry 1997. Pikkuradan tarinat levisivät kirjoihin, tienvarsikyltteihin, teatterinäytelmiin, matkailukierroksiin ja niin edelleen. Entinen veturitalli sai toimia kylätalona, yhdistysten kokoontumistilana ja kurssipaikkana. Jopa vuonna 2015 lunastettu lakkautettu kyläkoulu sai yritystoiminnan myötä kattonsa alle päiväkoti Tenavatallin ja lounasruokala Pikku-Pässin.

Eskolan juna puksuttaa yhä eteenpäin

Toisinaan saa kuulla, että pikkurata on jo taakse jäänyttä elämää, tai että olisi jo aika ottaa tuoreempia aiheita esimerkiksi kesäteatteriin (tähän huomiona, että vähintään joka toinen Eskolan Kesäteatterin näytelmä on sijoittunut nykyaikaan!), mutta mustana puksuttava veturi on ollut ja tulee aina olemaan kylän symboli. Eikä Eskola ole todellakaan jumiutunut menneeseen, päinvastoin. Lähestulkoon hulluuteen asti lietsottu jääräpäisyys yhdistettynä tuoreeseen visioon modernista kylästä on vienyt Eskolan maailmankartalle.

Mitä brändäykseen tulee, toistossa sen salaisuus. Meidän tavoitteemme on, että aina kun näet mustan höyryveturin, ajattelet Eskolaa. Mutta brändi ei ole yhtä kuin logo ja slogan: sen tulee olla toiminnan ytimessä asti. Ja kun brändiä rakentaa, on kaikkein varminta rakentaa se pysyvälle peruskalliolle, kuten Eskolan tapauksessa omalle historialle ja perusluonteelle. Sitä ei voi kukaan kopioida.

Miia Tiilikainen,

Eskolan Kyläyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

palvelevayhteiso@saunalahti.fi

Suositeltu

Pyhämaan brändi on valmistunut!

Pyhämaan uusi brändi julkaistiin Pyhämaassa ”Suviehto Telakarannas” -kesätapahtumassa 1.8.2020.

Pyhämaan uusi logo

Brändi sisältää Pyhämaan äänensävyn, eli harkitun tavan ja tyylin viestiä sekä brändin visuaaliset elementit ja ohjeet niiden käyttöön. Tämän lisäksi ns. brändikirjassa hahmoteltiin myös tulevaa toimenpidesuunnitelmaa, joka auttaa Pyhämaasta viestiviä ottamaan brändityökalut käyttöön ja pitämään viestinnän elävänä samalla ennakoiden tulevaisuuden viestintätarpeita.

”Brändi ja logo ovat saaneet tavattoman positiivista palautetta, vaikka juuri tällaisista makuasioista voi helposti kiistellä!” kehuu Pyhämaan matkailuyhdistyksen puheenjohtaja Kari Aalto.

Brändi näkyy erityisesti Pyhämaan matkailuyhdistyksen tilaamassa brändin logolla ja brändin väreillä varustellussa teltassa, jota kaikki pyhämaalaiset toimijat voivat hyödyntää tästä eteenpäin omissa tilaisuuksissaan.

Tanssia uuden brändivärein varustellun teltan alla, kuva: Erkki Railio

Suviehto Telakarannas -ilmaiskonsertissa ja illanvietossa teltta oli paraatipaikalla. Pyhämaalaiset ja turistit saivat nauttia tapahtuman rennosta picnic-tunnelmasta ja mukavasta yhdessäolosta!

Tunnelmia Suviehto Telakarannas -tapahtumasta, kuvat: Erkki Railio

Yksi pyhämaalaisten keksimä idea brändin hyödyntämiseksi on antaa Pyhämaan pienille urheilijoille brändillä varustetut pelipaidat. Pyhämaan pyry, paikallinen urheiluseura, teettää Pyhämaan koulun oppilaille pelipaidat, jossa Pyhämaan uusi logo on esillä. ”Yhtenäinen ilme pelipaidoissa on erinomaista mainosta alueelle!” kertoo Pyhämaan Pyryn puheenjohtaja Juha Johtela.

Pyhämaan graafiseen ilmeeseen kuuluu myös värikkäitä hahmoja, jotka ilmentävät Pyhämaan vahvuutta: sen erilaisia ihmisiä, jotka tekevät Pyhämaasta eläväisen ja monimuotoisen

Tätä on Pyhämaan uusi brändi sanoitettuna:

”Pyhämaan saaristomaisemissa on aina eletty luonnon sylissä. Tyyssijamme tuhatvuotisen historian aikana meillä on viihtyneet vierailijat Piispa Henrikistä hiisien kautta merirosvoihin, joita on kestitty, kestetty tai karkotettu tiehensä.

Monimuotoisten saartemme uumenista avautuu pittoreskia kylämaisemaa, viehättävän viljavaa maalaisidylliä, jylhän kallioisia luotoja, kalaisia vesistöjä sekä metsiä, joissa maahisetkin saattavat yhä elää. Luonto on meille rauhoittumista, rentoutumista, harrastuksia ja elämäntapa. Vaikka muualla maailmassa kuohuisi, luonto pitää meistä huolta täällä – ja me siitä.

Yksissä tuumin pidämme kotipaikkamme eläväisenä. Ei siis ihme, että muualtakin tullaan nauttimaan Pyhämaan ainutlaatuisesta tunnelmasta! Ylpeys ja rakkaus kotipaikkaa kohtaan on voima, jota ei piilotella. Se kannattelee silloinkin, kun ollaan poissa kotoa ja olo tuntuu kovin erinkaltaiselta.

Sanovat muuten, että meillä Pyhämaassa paistaa aina aurinko!”

Kuvassa pieni keppihevoskisaaja ja Pyhämaan uusi logo brändääjien ohjeistuksen mukaisesti aseteltuna, kuva: Erkki Railio

Vieraskynä Eurajoen Sydänmaista: Suomen sydämellisin kylä – miten brändäsimme kylämme?

Sydänmaa – kylän täydeltä elämää. Sydänmaa – Suomen sydämellisin kylä. Näihin kahteen lauseeseen kiteytyy kylämme ydin. Kumpikin yllämainitusta kylämme yhteydessä käytetystä lauseesta on syntynyt pitkäjänteisen työn tuloksena, eri aikaan ja jälkimmäinen ensimmäisen myötävaikutuksella.


Ajatus kylämme brändäämisestä lähti kyläyhdistyksemme hallituksen kokouksessa, olisiko vuosi ollut 2016. “Hei, brändätään kylämme ja näytetään muillekin, että olemme olemassa ja että meillä on täällä hyvä olla ja asua.” Siitä se lähti ja päätimme jo samaisessa kokouksessa, että teemme kylällemme oman logon. Nimenomaan kylälle, sillä kyläyhdistyksellämme oli logo jo olemassa. Tuumasta toimeen ja asia laitettiin vireille logonsuunnittelukilpailun myötä. Logoehdotuksia otettiin vastaan kaikilta kyläläisiltä, jotka halusivat kilpailuun osallistua. Koululaiset innostettiin myös osallistumaan. Pääpalkintona oli Kekkilä Oy:n lahjoittama 100 €.

Logokilpailun ehdokkaat

Keväällä 2017 kylämme jokavuotisessa vappujuhlassa pidettiin äänestys, jossa kaikki logoehdotukset olivat esillä ja jossa jokaisella paikalla olevalla kyläläisellä oli yksi ääni käytettävissä – iästä riippumatta. Kisassa oli toinen toisiaan hienompia logoehdotuksia, joiden suunnittelijat olivat alle kouluikäisistä aina eläkeikäisiin asti. Kaksi logoa kisasi loppusuoralla rinta rinnan vain yhden äänen erolla. Kylä oli puhunut ja nämä kaksi ehdotusta otettiin jatkokäsittelyyn. Toiseksi jääneestä logosta, joka oli koululaisen piirtämä, tehtiin kyläyhdistyksen alla toimivan vanhempaintoimikunnan logo. Yhden äänen enemmistöllä voittoon kiirinyt logoehdotus jäi työstettäväksi kylän logoksi. Alkuperäiset mallit pyrittiin säilyttämään mahdollisimman pitkälle. Logot muhivat taustalla pidemmän aikaa ja niistä tehtiin useampi versio ennen kuin ne saivat lopullisen muotonsa. Kylän logon yhteyteen liitettiin myös iskulause kylän täydeltä elämää, koska kuva ei yksiselitteisesti kertonut, mistä logossa on kyse.

Vanhempaintoimikunnan logo
Sydänmaan kylän logo


Valmistuttuaan kylän logoa oli helppo käyttää monessa yhteydessä. Kyläyhdistyksemme yksi tavoitteista on tuoda kyläämme esille, joten logo sopi tähän tarkoitukseen hienosti. Painatimme myös logolla varustettuja t-paitoja ja kangaskasseja, joita ylpeänä kannamme yllämme. Nämä toimet muiden muassa vaikuttivat siihen, että haimme Vuoden maakuntakylä -kilpailuun vuonna 2019. Koimme, että meillä oli vihdoin jotain annettavaa kilpailuun.


Kyläkilpailuun osallistuminen teetti meille hieman päänvaivaa. Miten toisimme kyläämme parhaiten esille, mistä kuvakulmasta haluamme kyläämme esitellä? Koska meillä ei ole mitään suuria nähtävyyksiä eikä maamerkkejä kylässämme, halusimme ammentaa antiamme sisältäpäin; meidän yhteishengestämme ja välittämisestämme. Siitä syttyi ajatus: Sydänmaa – sydän. Meillä kyläläisillä on lämmin sydän, jonka halusimme nostaa kilpailuvaltiksi. Tämän oivalluksen jälkeen halusimme tuoda kaikkeen tekemiseen sydämen mukaan; olemassaolevan logon lisäksi teimme sydämenmuotoisia pipareita ja ostimme sydämenmuotoisia karkkeja, joita tarjosimme tapahtumissa, käytimme sydänservettejä, otimme kuvia ihmisistä, joilla oli kädet muotoiltu sydämenmuotoisiksi ja kuvasimme jopa lehmiä, joilla oli sydämenmuotoinen merkki otsalla, muutaman mainitaksemme.

Logolla varustettuja tuotteita

Sydänteema kaikkialla toi pinnalle sen, että halusimme myös muiden tietävän, että olemme oikeasti sydämellisiä ihmisiä myös sisältä. Tämä inspiroi meitä kirjoittamaan kylällemme arvot, neljä yytä; yhteiset tavoitteet, yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja avunanto ja yksin ei jätetä. Lisäksi halusimme ottaa käytännön, että jokainen kylään muuttava käydään henkilökohtaisesti toivottamassa tervetulleeksi kylään.


Tässä kohtaa emme vielä itse hoksanneet, että olimme luoneet vahvan välittämisen ja sydämellisyyden ilmapiirin kuin huomaamattamme. Vuoden 2019 maakuntakylän voitto heltisi näillä saavutuksilla ja siinä vaiheessa kun Suomen kylät teki meistä valtakunnallisen jutun ja tituleerasi meitä ehkä Suomen sydämellisimmäksi kyläksi, aukeni silmämme. Totta! Mehän olemme Suomen sydämellisin kylä! Tai ainakin tästä eteenpäin pyrimme siihen.


Työtä kyläyhteisömme eteen on tehty jo vuosikymmeniä ja muutaman onnenkantamoisen jälkeen, kylämme puhkesi sydämen muotoiseen kukkaan. Se on tullut meiltä sisältäpäin eikä sitä voi kukaan meiltä pois viedä, niin kauan kun itse elämme sitä todellisuutta.

Sydämellisiä kyläläisiä

Vieraskynäpäivityksestä vastaavat Sydänmaan kyläläiset

Pizzaa pyörillä, kulttuuritapahtumia ja granolapatukoita – nuoret yrittäjät ponnistavat Latvian maaseudulta

Joukko latvialaisia yrittäjiä ja asukkaita vierailivat toukokuussa Vakka-Suomessa Leader Ravakan Place Branding for Rural Areas -hankkeen sisällä. Kansainvälisten Leader-hankkeiden tarkoituksena on verkottaa EU-maiden toimijoita ja auttaa oppimaan toisiltaan.

Hankkeessamme on yhteistyökumppaneina yksi latvialainen Leader-ryhmä LAG Abulas lauku partnerībasin sekä yksi ruotsalainen Leader-ryhmä LAG Dalälvarnas Utvecklingsområden ja heidän kauttaan lukuisia paikallisia toimijoita. Toukokuun toisella viikolla vastaanotimme noin 25 hengen ryhmän kumppanuusalueiden asukkaita ja yrittäjiä, jotka olivat hakemassa oppia oman toimintansa kehittämiseen. Mukana oli erityisesti paljon nuoria maaseutualueiden yrittäjiä Latviasta.

Pauls Jēgers pyörittää lähellä Valmieraa sijaitsevaa Siltumnīcaa, joka on keskittynyt tapahtumatuotantoihin. Yritys tarjoaa myös ravintolapalveluita ja pienimuotoista majoitusta. Pauls kertoo lähteneensä opintoretkelle Vakka-Suomeen vaihtamaan kokemuksia täkäläisten toimijoiden kanssa.

– Meillä on paljon erilaisia kulttuuritapahtumia, musiikkia ja elokuvailtoja. Lisäksi tiloissamme järjestetään paljon yksityistilaisuuksia, kuten häitä, hän kertoo.

Siltumnīcassa järjestetään runsaasti kulttuuritapahtumia. Kuva Siltumnīcan Facebook-sivulta.

Inga Ērgle perusti kolme vuotta sitten granolapatukoita valmistavan yrityksen Riikaan. Vuosi sitten hän siirsi InGo’n kotikaupunkiinsa Smilteneen, mikä on mahdollistanut yrityksen toiminnan laajentamisen. Tuotteita myydään Latviassa, mutta niitä menee myös vientiin lähinnä yritysmyyntinä. Inga on hyödyntänyt Leader-tukea yrityksensä kehittämiseen kotimaassaan.

– Lähdin tänne, sillä olen kiinnostunut, miten aluetta on täällä hyödynnetty brändäyksessä. Uskon, että jos saamme kotiseudulleni luotua brändin, voisin hyödyntää sitä yritykseni markkinoinnissa, hän kertoo.

Kristaps omistaa maitotilan ja haluaa kehittää matkailua tilan yhteyteen. Hän lähti opintoretkelle yhdessä tyttöystävänsä Zanen kanssa etsimään ideoita.

– Tila on lähellä kaupunkia. Infra on hyvä, mutta alue hyvin maaseutumainen, Zane kertoo.

– Suomi on minulle tuttu, olin viisi vuotta sitten opiskelijavaihdossa Porvoossa yhden vuoden. Uusikaupunki muistuttaa minua siitä, Kristaps sanoo.

Latvialaiset Pauls, Zane ja Kristaps lähtivät tutustumaan Ravakan alueeseen toiveenaan saada uusia ideoita oman yritystoiminnan kehittämiseen.

Ideoita omaan toimintaansa tulivat hakemaan myös Evija Zentina ja Artis Zentis. He toimivat yrittäjinä Vīnkalni-tilauspizzeriassa ja kiertävät kesäaikaa maan eri tapahtumissa itsesuunnittelemansa pyörillä kulkevan pizzauuninsa kanssa. Artisin äidin alun perin italiasta tuoma yritysidea yhdistää koko perheen ja myös työntekijät ovat yrittäjille kuin perhettä. Yritys panostaa laadukkaisiin raaka-aineisiin ja haluaa tarjota asiakkaalle elämyksen: pizza valmistuu asiakkaan katsellessa taivasalla. Investointisuunnitelmia on, Evija ja Artis suunnittelevat kokonaisen pyörillä kulkevan ravintolan rakentamista, jotta toimialuetta voisi laajentaa ja sesongin ulkopuolella lähteä vaunun kanssa ulkomaille.

Kansainvälisissä hankkeissa opitaan muilta

Kansainvälisten Leader-hankkeiden tarkoituksena on verkottaa EU-maiden yhdistyksiä, yrittäjiä ja muita toimijoita keskenään. Tavoitteena on, että alueille yhteisiin haasteisiin pohditaan yhdessä ratkaisuja ja etenkin yhdistykset ja yritykset saavat muissa maissa toimivilta oppia oman toimintansa kehittämiseen. 

Leader-ryhmä Abulas lauku partnerības toimii Smiltenen maakunnassa 7 kunnan alueella. Alueen suurin kaupunki on Smiltene, joka sijaitsee Latvian pohjoisosassa vajaa 150 kilometrin päässä pääkaupunki Riiasta. Kaupungissa on paljon metsäteollisuutta ja myös yksi Latvian suurimmista meijereistä, Smiltenes Piens. Smiltenessä on tarjolla paljon työpaikkoja, mutta asuinnoista on pulaa. Tilanne muistuttaa Uudenkaupungin tilannetta.

Vīnkalnin yrittäjäpariskunta on itse rakentanut puulämmitteisen pizzauuninsa. Kuva yrityksen Facebook-sivulta.