Työpajoissa muotoiltiin yhdessä omaa ja yhteistä brändiä

Blogipostaus osallistavan kyläbrändäysprojektin työpajoista jäi ikävästi syyskiireiden jalkoihin, mutta parempi postata myöhään kuin ei milloinkaan, joten tässä pitkähkö postaus työpajoista ja työkaluja, jotka kuka vaan kehittäjä voi poimia ilmaiseksi käyttöönsä!

Osallistavan kyläbrändäysprojektin yhteisuunnitteluvaihe polkaistiin käyntiin touko-kesäkuussa, kun sekä Rautilassa että Pyhämaassa järjestettiin kaksi kaikille avointa yhteissuunnittelutyöpajaa. Elokuussa järjestettiin vielä työpaja Pyhämaassa lapsille ja nuorille. Kaikkien työpajojen sisältö on suunniteltu keväällä keräämämme kyläymmärrysaineiston pohjalta  erilaisia palvelumuotoilun työkaluja apuna käyttäen.

Työpajat järjestettiin erilaisissa tiloissa – myös sellaisissa, joissa harvoin tulee työpajailtua. Työskentelimme niin kyläkoulun luokkatiloissa, rantasaunan olohuoneessa kuin upeassa hirsikodissa peltoidyllin keskellä. Vaikka usein toivoo, että työpajapaikassa on hyvä esitystekniikka ja näppärästi siirreltävät pöydät sekä riittävästi seinätilaa, onnistuvat työpajat selvästi aivan hyvin myös ilman projektoria tai tietokoneita, kunhan esivalmistelut on tehty hyvin!

Mikä yhteissuunnittelu?

Yhteissuunnittelu (co-design) tarkoittaa nimensä mukaisesti yhdessä suunnittelemista tai muotoilua. Yhteissuunnitteluun kutsutaan mukaan projektin kannalta olennaiset sidosryhmät, tässä tapauksessa alueilla asuvat ja mökkeilevät henkilöt. Tämän projektin yhteissuunnitteluvaihe oli pitkälti pienryhmäpohjaista työpajatyöskentelyä, jonka avulla konkretisoitiin alueiden identiteettiä ja ominaispiirteitä. Vastauksia ei siis anneta valmiina, vaan ne luodaan yhdessä, jolloin lopputulos on kylän oma ja kaikkien yhteinen. Yhdessä tekeminen lisää näkökulmia, ideoita ja moniäänisyyttä sekä parhaimmillaan myös sitoutumista ja merkityksellisyyden tunnetta.

Ensimmäinen työpaja

Ensimmäiseen työpajaan osallistui Pyhämaassa reilu kymmenen henkilöä ja Rautilassa hieman alle kymmenen. Pyhämaan työpaja järjestettiin Pyhämaan alakoululla ja Rautilassa rantasaunalla. Osallistujat saivat tehtäväkseen pohtia kotipaikkaansa persoonana, kehitellä paikkakunnalleen tarinaa ja miettiä aluetta eri aistien kautta.

1. työpajassa käytetyt työkalut

Persoona

Persoona on paljon käytetty palvelumuotoilun työkalu, jota sovelletaan yleensä jonkin palvelun käyttäjä- tai asiakasryhmän kartoittamiseen ja visualisointiin. Persoona tiivistää kerätyn käyttäjä- tai asiakasymmärryksen pohjalta kohderyhmän olennaiset piirteet fiktiiviseksi hahmoksi, johon voi olla helpompi samaistua kuin kasvottomaan kohderyhmään. Persoona-työkalua voidaan kartoittamisen lisäksi käyttää myös keskustelun pohjana, kun kaivataan tutusta asiasta uudenlaista näkökulmaa. Me päätimme käyttää kotipaikkapersoonaa juuri näin, alueen luonteen ja ominaispiirteiden hahmotteluun.

Klikkaa kuvaa ja lataa Kotipaikkapersoona-kanvas (pdf) omaan käyttöösi

Pixar Pitch

Paikkakunnan tarinan kehittely tapahtui tarinallistamistyökalu Pixar Pitchin avulla. Työkalun nimi tulee Pixarin animaatioelokuvien ydinjuonen kulusta. Juoni muodostuu kuudesta lauseesta, jotka kuka tahansa voi täydentää loppuun ja näin kertoa lyhyesti ja ytimekkäästi tuotteen, palvelun, paikkakunnan tai oman itsensä tarinan.

  1. Olipa kerran…
  2. Joka päivä…
  3. Kunnes eräänä päivänä…
  4. Ja sen vuoksi…
  5. Ja sen vuoksi…
  6. Kunnes lopulta…

Hyödynsimme myös aistihavaintoja paikkakunnan olemuksen sanoittamisessa. Kysymykseen millainen paikkakunta on, voi olla hankala keksiä persoonallista ja kuvaavaa vastausta tyhjästä. Aistihavainnot ovat konkreettisempia ja voivat tuntua helpommilta sanoittaa.

Aistit

  • Miltä kotipaikka tuoksuu?
  • Miltä kotipaikka maistuu?
  • Miltä kotipaikka tuntuu?
  • Miltä kotipaikka kuulostaa?
  • Miltä kotipaikka näyttää? 

Toinen työpaja

Toiseen työpajaan osallistui Pyhämaassa toistakymmentä henkilöä ja Rautilassa hieman alle. Työpajan tavoitteena oli miettiä kotipaikan ihmislähtöisyyttä kahden skenaarion sekä alueen toimintojen kautta.

2. työpajassa käytetyt työkalut

Toimintakartta

Alueen toimintakartta -työkalu suunniteltiin Sitran Maiseman Tarina -julkaisusta löytyvän Maisemakartan avulla.

Olimme ladanneet Google Maps-palvelusta etukäteen Rautilan ja Pyhämaan kartat, joihin työpajalaiset rajasivat ja merkitsivät erilaisia toimintoja seuraavin ohjein:

  • Korostettavat kohdat ja alueet (maamerkit ja nähtävyydet, reunat, rajat)
  • Toiminnalliset alueet
  • Rauhoittumisen ja elpymisen alueet
  • Maisemasta nautiskelun alueet
  • Jotain muuta?
  • Täsmennä merkinnän oheen mikä paikka on, mikä siinä on erityistä

Skenaariotarinat

Olimme valmistelleet tehtävän viitekehykseksi projektin tavoitteisiin liittyvät persoonat sekä skenaariotarinat, joilla tehtävän suuntaa ja tavoitteita taustoitettiin tarinallistamisen keinoin. Sekä Rautilassa että Pyhämaassa ensimmäisen tarinan pääosassa oli perhe, joka halusi muuttaa alueelle. Toisessa tarinassa päähenkilöt olivat alueen lyhytaikaisia vierailijoita: Rautilassa karavaanariperhe ja Pyhämaassa pyöräilevät opiskelijakaverukset. Työpajaan osallistujat mietiskelivät skenaarioita erilaisten kysymysten kautta ja kirjasivat vastauksensa ylös.

Skenaario 1: muutosta haaveileva perhe

  • mitä tietoa perheelle tulisi tarjota, millainen tieto auttaisi heitä
  • miten ja missä kanavissa tieto tavoittaa heidät
  • millaista tietoa tulisi tarjota muille alueelle muutosta haaveileville
  • miten uusia asukkaita voisi auttaa kotiutumaan

Skenaario 2: lyhytaikaiset vierailijat

  • mitä alueen pitäisi kertoa vierailijaporukalla tarjonnastaan
  • miten ja missä kanavissa tieto tavoittaa heidät
  • mikä ajankohta olisi vierailijaporukalle paras saapua alueelle
  • mitä kaikkea heidän pitäisi kokea alueella 

Kolmas työpaja

Kolmansista työpajoista vain Pyhämaan työpaja lopulta toteutui. Rautilan lasten vähäisen määrän ja yleisten järjestelyjen aikana ilmenneiden haasteiden vuoksi Rautilan työpaja päätettiin jättää välistä ja pohtia sikäläisen nuorison osallisuutta brändäysprojektiin tulevissa vaiheissa uudestaan. 

Pyhämaan työpaja järjestettiin yhteistyössä Pyhämaan alakoulun kanssa koulupäivän aikana. Kahdenkymmenenneljän 6–12 -vuotiaan koululaisen voimin pohdimme Pyhämaan ominaispiirteitä ja lapsille tärkeitä näkökulmia erilaisten toiminnallisten ja taiteellisten töiden kautta pienryhmätyöskentelyn merkeissä. Pyhämaan kaikki työpajat järjestettiin alakoulun tiloissa, jotka toimivatkin työpajojen miljöönä mainiosti. Tilassa oli liikuteltavia pöytiä, joiden äärellä pienryhmätyöskentely oli helppoa. 

Työpajan aikana askarreltiin lapsille rakkaita Pyhämaan piirteitä folioveistoksina, toteutettiin kotipaikan tunnelmataulu (tunnetaan myös nimellä mood board, kuvaa ja tekstiä yhdistävä kollaasi) ja taiteiltiin Pyhämaalle oma merkki vaikkapa t-paitaan painettavaksi. Toiminnan ohella keskustelimme kotipaikasta – askartelu onkin oiva tapa avata ajatuksia ja sanoittaa abstraktit asiat konkreettisemmiksi. Se toimii niin lasten kuin aikuistenkin kanssa, vaikka toki noin yleisesti lasten on helpompi ryhtyä toimeen ja heittäytyä tämän tyylisiin tehtäviin kuin aikuisten.  Lapset ottivat brändäystehtävät vastaan täydestä sydämestään ja koko parituntinen työpaja oli varmasti projektin energisin kokoontuminen! 

3. työpajan tehtävät

Folioveistos: Mikä on parasta Pyhämaassa?
Muotoile ryhmäsi kanssa Pyhämaan paras paikka, asia tai vaikkapa ihminen foliosta!

Fiilistaulu: Millainen on Pyhämaan tunnelma? Mikä kuvaa Pyhämaata?
Leikatkaa ryhmänne kanssa saatavilla olevista lehdistä kuvia ja tekstiä. Sommittele ja liimaa ne paperille ryhmäsi kanssa niin että lopputuloksesta tulee taulu tai juliste, joka mielestänne kuvaa Pyhämaata!

Pyhämaa-teeppari: Leikkaa paperi t-paidan muotoiseksi ja piirrä siihen ikioma Pyhämaa-printti.
Mitä värejä siinä olisi? Entä kuvia tai kuvioita? Lukisiko siinä Pyhämaa? Miten?
Lopputulos voi kuvata Pyhämaata ihan miten tahansa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s