Vieraskynä Eskolan kylästä Keski-Pohjanmaalta: Eskola – elävästi eteenpäin

Suomen ainoa kaksinkertainen valtakunnallinen vuoden kylä ei esittelyitä kaipaa. Vai kaipaako? Kylän menestyksen eteen tehtävä työ ei koskaan lopu. Brändäys auttaa kylää pysymään ”pinnalla”.

Kannuksen kaupungissa Keski-Pohjanmaalla, keskellä mäntymetsäistä hiekkaharjua sijaitsee näennäisen hiljainen kylä. Kokkola-Kajaanitien varressa oleva kaksikerroksinen koulurakennus näyttää eläväiseltä ja hyvin hoidetulta. Kunnallista koulua siinä ei ole kuitenkaan toiminut enää seitsemään vuoteen. Eskolan Kyläpalvelu Oy, yli 130 kyläläisen omistama yhteiskunnallinen yritys pyörittää talossa 35-paikkaista yksityistä päiväkotia, 50-paikkaista lounasruokalaa sekä luento-, matkailu- ja kotipalvelutoimintaa. Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Eskolan brändi alkoi rakentua jo vuosikymmeniä sitten.

Yksityinen päiväkoti Tenavatalli toimii lakkautetun kyläkoulun tiloissa

Taajamakyltti Veturitielle kääntyessä kertoo siitä, että kyseessä ei ole aivan pikkuruinen kyläpahanen. Aikoinaan kylässä oli 1500 asukasta, kaupat, baarit, pankit, posti ja kuhinaa kuin isommassakin kunnassa. Sen pohjana toimi valtion puunkuljetusta palvellut Eskolan metsärata, joka työllisti useita satoja ihmisiä paitsi Eskolasta, myös lähikunnista. Sen tarina kuitenkin päättyi jo 1960-luvun alussa, mistä alkoi kylän vähittäinen näivettyminen. Eskolan sakki oli kuitenkin sen verran sitkeää, että kylän puolesta haluttiin tehdä kaikki mahdollinen. Metsärata oli ehkä purettu ja veturit romutettu, mutta Eskolan juna puksutti yhä eteenpäin. Mustasta ”Pikku-Pässistä”, höyryveturista, tuli Eskolan logo ja periksiantamattomuudesta sekä luovasta hulluudesta sen henkinen tunnus. Kylätoimikunta perustettiin vuonna 1981 ja Eskolan Kyläyhdistys ry 1997. Pikkuradan tarinat levisivät kirjoihin, tienvarsikyltteihin, teatterinäytelmiin, matkailukierroksiin ja niin edelleen. Entinen veturitalli sai toimia kylätalona, yhdistysten kokoontumistilana ja kurssipaikkana. Jopa vuonna 2015 lunastettu lakkautettu kyläkoulu sai yritystoiminnan myötä kattonsa alle päiväkoti Tenavatallin ja lounasruokala Pikku-Pässin.

Eskolan juna puksuttaa yhä eteenpäin

Toisinaan saa kuulla, että pikkurata on jo taakse jäänyttä elämää, tai että olisi jo aika ottaa tuoreempia aiheita esimerkiksi kesäteatteriin (tähän huomiona, että vähintään joka toinen Eskolan Kesäteatterin näytelmä on sijoittunut nykyaikaan!), mutta mustana puksuttava veturi on ollut ja tulee aina olemaan kylän symboli. Eikä Eskola ole todellakaan jumiutunut menneeseen, päinvastoin. Lähestulkoon hulluuteen asti lietsottu jääräpäisyys yhdistettynä tuoreeseen visioon modernista kylästä on vienyt Eskolan maailmankartalle.

Mitä brändäykseen tulee, toistossa sen salaisuus. Meidän tavoitteemme on, että aina kun näet mustan höyryveturin, ajattelet Eskolaa. Mutta brändi ei ole yhtä kuin logo ja slogan: sen tulee olla toiminnan ytimessä asti. Ja kun brändiä rakentaa, on kaikkein varminta rakentaa se pysyvälle peruskalliolle, kuten Eskolan tapauksessa omalle historialle ja perusluonteelle. Sitä ei voi kukaan kopioida.

Miia Tiilikainen,

Eskolan Kyläyhdistys ry:n toiminnanjohtaja

palvelevayhteiso@saunalahti.fi

Innostu Rautilasta!

Rautiulan kivilaituri 1910-luvulla

Toinen brändäyksen kohteista on Vehmaalla sijaitseva Rautilan kylä. Rautilan löydät 14,5 kilometriä pitkän Vehmassalmen rannasta.

Kylän kukoistus alkoi 1800-luvun puolivälin jälkeen höyrylaivakaudesta ja 1900-luvun alussa Rautila oli Vehmaan kirkonkylän ohella toinen kunnan keskuksista. Tuohon aikaan Rautilasta löytyi muun muassa meijeri, kylpylaitos, höyrysaha ja -mylly, puhelinkeskus, lääkäri, apteekki, osuuskauppa, kauppa- ja vaatetusliike, valokuvaamo, kaksi pankkia, posti, kansakoulu, maatalouskoulu, kotitalouskoulu ja VPK.

Tänä päivänä Rautila on elävä kesäkylä, jossa aikanaan kylässä asuneiden jälkipolvet viettävät kesälomiaan tai eläkepäiviään. Kyläyhdistyksen sauna lämpiää arki-iltaisin talkoovoimin ja ihmiset kokoontuvat uimaan ja saunomaan. Yhteisöstä ja lämpimistä löylyistä tullaan nauttimaan kauempaakin.

Rautilassa on paljon nähtävää ja tehtävää! Vehmassalmen tanssipaviljonki, karavaanarialue, kunnan uimaranta, kyläyhdistyksen rantasauna, tenniskenttä ja baari ilahduttavat vieraita ja asukkaita yhtälailla. Tule tutustumaan!

Ihastu Pyhämaahan!

On aika esitellä hankkeessa brändäämisen kohteena olevia alueita! Ensimmäisenä tutustumme Pyhämaahan.

Pyhämaa sijaitsee noin 25 kilometriä Uudenkaupungin keskustasta luoteeseen. Pyhämaan asukasluku on noin 600 henkilöä, mutta alueella on paljon kesämökkejä, joten väkimäärä lisääntyy kesäisin huomattavasti. Pyhämaan kirkonkylästä löydät muun muassa vierasvenesataman, kyläkoulun, kyläkaupan ja ravintola- ja majatalo Pyhämaan pirtin.

Pyhämaan maisemia kaunistavat luonto ja meri. Olostaan voi nauttia alueella järjestettävien lukuisien eri tapahtumien lumoissa, frisbee golf -radalla tai vaikka Pamprinniemen luontopolulla. Rikkaasta kulttuurista taas kielii esimerkiksi vanha Uhrikirkko ja Pyhämaan yllä voit nähdä merikotkankin!

Moni pyhämaalainen, mökkiläinen ja lomailija voi vahvistaa havainnon, että riittävän pitkä viipyminen Pyhämaassa vähentää tehokkaasti stressiä ja kiireentuntua sekä tuo rauhan ja hymynvireen ihmisen kasvoille. Tule tutustumaan!